Jäsenyyden sitoutumisen heikkenemisen analyysi
Suuri suomalainen ammattiliitto
Miksi nuoret eivät sitoudu jäsenyyteen samalla tavalla kuin ennen? Vastaus oli jo olemassa — hajallaan yhdeksässä tietolähdekokonaisuudessa ja niiden pitkissä aikasarjoissa.
23 tietolähdekokonaisuutta · 15 htp · Synteesiraportti johdon käyttöön
Lähtötilanne
Liitto halusi ymmärtää, miksi nuoret jäsenet eivät sitoudu samalla tavalla kuin aiemmat sukupolvet. Tietoa ei puuttunut — päinvastoin, sitä oli runsaasti.
Aineisto oli vain kertynyt vuosien mittaan useisiin erillisiin tutkimuksiin, ja jokainen niistä kertoi vain oman osansa. Kokonaiskuvaa ei olisi syntynyt tekemällä yhtä tutkimusta lisää.
Aineisto
Käytössä oli 23 tietolähdekokonaisuutta.
Aineisto kattoi sekä liiton omat sisäiset tietolähteet että ulkopuoliset tutkimukset, mukaan lukien raakadataa useista lähteistä.
Ratkaiseva valinta
Aineistokokonaisuuksia ei ollut suunniteltu vertailtaviksi keskenään, eikä osaa niistä edes oman aikasarjansa sisällä: kysymyksenasettelut, otokset ja käsitteet vaihtelivat vuodesta ja tutkimuksesta toiseen. Suoraan rinnastettuina ne olisivat näyttäneet muutoksia, jotka johtuvat mittaustavasta eivätkä jäsenistöstä.
Teimme siksi käsitteellisen työn ensin: mitkä kohdat eri aineistoissa puhuvat samasta asiasta ja millä varauksella. Vasta sen jälkeen aineistoista saattoi rakentaa monivuotisen aikasarjan ja tehdä juurisyihin pureutuvan teema-analyysin.
Vaikutus
Liitolle syntyi perusteltu tilannekuva sitoutumisen muutoksesta. Kyse ei ollut yksittäisestä ilmiöstä vaan useiden tekijöiden summasta: arvojen, odotusten ja työelämän muutokset näkyivät aineistossa systemaattisesti, eivätkä perinteiset jäsenyyden perustelut resonoineet nuoremmissa kohderyhmissä samalla tavalla.
Tilannekuva mahdollisti strategisen keskustelun jäsenyyden tulevaisuudesta ilman uusien raskaiden tutkimusten käynnistämistä.
Menetelmän rajat
Olemassa oleva tutkimusaineisto kertoo, mitä on tapahtunut ja miten ilmiöt kytkeytyvät toisiinsa. Se ei kerro, miten jokin vielä toteuttamaton jäsenyysratkaisu otettaisiin vastaan. Sen selvittäminen vaatii uutta tiedonkeruuta — mutta vasta silloin, kun tiedetään mitä kysyä.